UUSI TULOKAS

Tässä hän on...
Kovin muistuttaa siskojaan samoilla raskausviikoilla... ;)
Eli laskettu aika pysyi samana eli 25.4 2007
tienoilla saamme lisäystä meidän "akkavaltaiseen"
perheeseemme.
Kaikki tutut kyselee mites raskaus
ja miltäs nyt tuntuu...
joko potkii???
Rehellisesti täytynee sanoa,
että Sofia ja Sarah on pitänyt mun kädet,
niin täydessä touhussa,
etten ole edes tajunnut olevani niin pitkällä raskaudessa,
että masuasukin (möhkön) liikkeet ovat jo tunnusteltavissa.
Tyttö vai poika??? sitä emme tiedä,
enkä ole varma haluanko edes tietää...
Pääasia kuitenkin on kun tulisi terve lapsi...
Odotusaika mennyt kivasti,
ei pahoinvointia ym ym...
Askartelusta on tullut intohimoni.
Muuten kaikki ennallaan....

Kasvavat lapset

Raskaus ja syksy saa minut usein ajattelemaan asioita,
joita ei välttämättä joka päivä tuu ajatelleeksi...
Kuten nyt mielessä pyörii ystäväni tytär,
joka on tovi sitten päässyt kiinni täysi-ikäisyyten...
Meillä naisilla tunnetusti omankodin saaminen on
numero ykkönen ja
muistan kyllä itsekin ensimmäisestä omasta kodista,
miten innoissani sitä sisustin
ja miten onnessani olin kun se oli vihdoin "mun oma juttu"
Ei ketään sanomassa mitä pitää tehdä,
milloin pitää tulla kotiin tai
milloin täytyy siivota..
kaiken sai tehdä kuten itse halusi.
Mutta koskaan en ajatellut miltähän vanhemmistani tuolloin tuntui?!?!?
Mitä he ajattelivat kun heidän "pikku tyttö" muuttaa pesästään?!?!?
Nyt kun katson ja kuuntelen
miten innoissaan ystäväni tytär on kun
tietää että kohta on aika "lentää pesästään"...
Mutta miltä mahtaa ystävästäni tuntua???
Mitäköhän hän mahtaa ajatella???

Eilen illalla Kaitsu kysyi,
oonko koskaan miettinyt mitä sitten kun on Sofian aika
"lentää pois pesästään"
Vastaus oli en enkä haluakaan ajatella vielä...
Ja sitä paitsi,
Sofia on vannonut asuvansa mun kanssa kunnes on vanha mummo
ja luvannut jopa ryhtyä nunnaksi... ;)

Lapset antavat paljon sisältöä elämään...
Meillä osataan nauttia pienistäkin hetkistä,
Sarah on innoissaan kylpyreissuistaan,
tosin tänään pallo unohtui ja kiinnostusta herätti suihkuverho,
jossa oli paljon lampaiden kuvia..
Voi sitä pienen ihmisen riemua,
kunnes tuli aika mennä potalle...
Sarah kun on päättänyt,
ettei potta jutut ole häntä varten

Vaikka ollaan jo muutaman kerran yritetty tutustua pottaan,
niin joka kerta tulee järjetön huuto ja raivo!!!!
Ehkä annetaan ajan kulua
ja yritetään myöhemmin uudestaan... =)

Sofian lempipuuhiin kuuluu askartelu...
Ollaan jo keritty taiteilemaan niin syksyyn liittyen
ja tulevaan halloweeniin...
Kutomisen jalontaidon tyttö vielä haluis oppia...
Kaikki kädentaidot tuntuvat kiinnostavan Sofiaa.
Kaikkineen yö heräilyineen,känkkäränkkä päivineen
lapset ovat ihania...
Välillä toki väsy iskee,
mutta päivääkään en vaihtaisi pois.
Enkä usko, että Kaitsukaan vaihtaisi!!!

Täytyy vaan toivoa sitten joskus kun on meidän "vauvojen"
aika lentää pesästään pois,
niin joku viisas tulee ja muistuttaa meikäläistä
miten normaalia se on
ja miten innoissani itse silloin nuorena olen ollut...
Ja se joku viisas sais myös irrottaa hampaani ja kynteni
lapseni hihasta.. ;)

SYKSY

Ihanaa...
Sieniä tulee...
Ollaan äidin kanssa muutamana päivä oltu yhdessä metsässä ja
kerran sain jo yllytettyä Janen kanssani metsään.
En sadosta tiedä onko heikko vai hyvä,
mutta meille riittävä.
Äiti jolla on haukan silmät,
löytää paljon sieniä ja minä hyökkään heti hänen "apajilleen"
täyttämään omia pussejani...=)
Vielä ei ainakaan ole suuttunut...=)
Joka päivä ruinaan äitiä kanssani metsään,
mutta eihän aina voi keritä ja jaksaa raskaan työpäivän päätteeksi,
joten jos joku haluaa metsään ja kaipaa
kaveria..
eikun luuri käteen ja puhelu tännepäin niin mie kyllä oon
aina valmis lähtemään..=)

Poikien peli-ilta

Totta tosiaan Janne tuli meille
viettääkseen poikaitten iltaa xboxin kimpussa...
Ja aattelin että kun hänestä tulee isä joulukuun tienoilla,
niin "kertaus on opintojen äiti"
Ja eikun kylvettämään Sarahia...
Hieman jännitystä ilmassa,
mutta hyvin se meni...
Siis Janne vain laittoi Sarahin kylpyyn
ja kasteli hänet mutta minä pesin... =)

Seuraavaksi vuorossa oli tuiki tarpeellinen ja
tulevaisuudessa päivittäinen askare...
Vaipan laittaminen...

Jannen kommentti oli:
Mitä, miks... mää vai..
ei.. hei mulla on noi hommat muistissa sofiasta...
Siis siitähän on n.4 -vuotta aikaa...

Ja minähän kun aattelin Kaitsun ekaa kertaa,
niin en antanut periksi..
Vaippa avettiin oikein ja
otteet lapsesta oli hyvät...
Ja vaippa väärinpäin!!!
Siis olisi kiva jos joku viisaampi kertoisi
mikä miehillä on kun he olettavat että vaippa pitää laittaa
tarrat kohti peppua
ja kun itse yritin samaa niin se oli niin vaikeeta,
että luulisi heidänkin aattelevan että nyt jokin mättää...
Siis tiedän ettei Janne ja Kaitsu ole kyseisessä asiassa ainoita...

Muuten Jannelta sujuu lastenhoito hyvin ja
lapsi rakas kun on niin ei mikään ihme..
Meidänkin tytöt aina niin iloisia kun näkevät Jannen!!!

Jannen ja Kaitsun kommenti vaipan väärinpäin laitosta on:
No kun siinä on se iso kuva (ankkoja)
Ja etupuolella toisella puolella pieni kuva...
Olettaen ison kuvan tulevan etupuolelle...