Kaitsun polttaripäivä

JOHDANTO:

Jaa et mun pitäis kirjoittaa jotain mun kokemuksia mun polttareista.
(Olipas monta mun sanaa)
Mut eniwei... (toi on oikeasti englantia vaiks näyttääkin saksankieliseltä sanalta)

Mutta sit itse asiaan:

Oli kaunis lauantaiaamu. Linnut viserteli puussa ja lapset eivät olleet vielä heränneet.
Keittelin rauhassa meille aamukahvit ja menin herättelemään sitten Maria.
Aamusuukottelun jälkeen mentiin sitten yhdessä pihalle hörppimään kahvia ja nauttimaan
toistemme hyvästä seurasta...
Sanoin Marille "et hitsit ku tästä tulee muuten vielä hieno päivä..."
Ehkäpä olisin voinut jättää sen sanomatta ku samaan hengenvetoon kuulen
portilta päin kun Porilaisten Marssi rupeaa soimaan...
Ja pihalle marssii (biisin tahdissa) kaikki meidän kaverit ja tutut...

Janne näki mun kahvikupin ja täytti sen saman tien Whiskyllä.
Se oli se hetki kun tiesin että hieno päivä meni ihan plörinäks.

Seuraavaksi mulle annettiin lista mitä mun piti ottaa polttarin viettoon mukaan ja
aikaa annettin vain 2 minuuttia,
vaikka lista oli pidempi kuin lapsen kirjoittama viesti joulupukille...
Niin ja sit siihen 2 minuuttiin piti vielä käydä suihkussa...

No selvisin annetusta tehtävästä varmaan 20 minuutissa
mutta kaikkein huvittavinta siin oli se et
Janne oli koko ajan juottanut mulle sitä Whiskyä
ja mä olin siinä ajassa jo tukka ihan pystyssä.
Sitten tulikin lähtö ensimmäiseen etappiin...
Hypättiin minibussiin ja suuntana oli Turun keskusta...
Siihen asti kaikki oli vielä hyvin.



Bussi pysähtyi ortodoksisen kirkon eteen ja nousin ulos.
Jätkät pisti huivin mun silmilleni ja hyöritteli /pyöritteli mua pitkin keskustan katuja.
Sitten mut vietiin johonkin ihme liikkeeseen tai johonkin.
Käsilläni tunnustelin vähän paikkoja
ja tunsin semmoisen lääkärituolin tai vastaavan kapistuksen.
Siinä oli päällä semmoinen samanlainen suojapaperi kuin lääkärinpedillä.
Mulla tuli oikeasti kauhea olo et jätkät vei mut johonkin lävistys tai tatuointi liikkeeseen.
Sit mut pistettiin makaamaan siihen sänkyyn
ja tunsin kun mahani päälle pistettiin jotain kuumaa ainetta...

Oletko koskaan työntänyt
vanupuikkoa liian pitkälle korvakäytävään???
Se meinaan sattuu hippasen!!!

!!!SPRITZ!!!
Ja helkkarinmoinen huuto!!!

NE VEI MUN RINTAKARVAT!!!

AAARGHHhhh...



Kyl naiset on kyl oikeasti ihan hulluja ku käy tommosis paikois...

Se muija mikä niitä mun karvojani siinä sit oikein repis
niin näin sen silmistä miten se oikein nautti siitä hommasta...

Huivi lähti silmistä ja mulle annettiin sit mun upea kokovartalo tangat
ja musta kihara perukki...
Se oli olevinaan Borat puku...
Mäkin olen monta kertaa ollut yksin peilin edessä ihailemassa mun atleettista vartaloa,
mutta ei se oikeasti niin hieno ole et viitsisin sitä näytellä tuhansille ihmisille...

Onneksi sain jättää edes uimahousut puvun alle meinaan muuten olisin varmasti viettänyt päivän poliisilaitoksen putkassa kun kassit olisi heilunut puvun alta...

Huivi silmilläni jatkoimme taas matkaamme
ja mulle annettiin "tuote" mitä sitten joutusin myymään
jos jonkunlaisille ihmisille...

Mä en vielä siinä kohtaan tiennyt mitä myin mutta myyntipuheeni meni jotenkin näin:

"Hei! Tiedätkö miten sun elämänlaatu vois parantua.
Meinaan mulla olisi tässä sulle siihen avain.
Tämä tuote on pelastanut mun elämän ja voin taata et niin käy sullekkin.
Mun elämä parani oikeasti niin hyvin
et mulla on lapsia ja olen menossa vielä naimisiinkin"



Ihmiset naureskelivat ja ostivat kyseistä tuotetta minulta...
Tämä tuote paljastui minulle sitten myöhemmin Viagraksi.

Viagra purkkeja tuli myytyäs aikas hyvin ku sain rahaakin jotain 50 -70 euron väliltä.

Siinä kohtaa käytiinkin sitten syömässä Hesburgerilla hampparia ja ryypyllä Börssissä.

Sitten tuli aika siirtyä etappi numero 2:seen.

Ajettiin rautatieaseman makaasiineille missä mua odotti pikku tehtävä.
Joku jätkistä mainitsi et nyt mä joudun tappelemaan (taistelulajin) suomen mestari.
Mä en siinä enää muuta miettinyt kuin et koht sattuu ja kovin.
(Kuten etappi 1:sellä)
Saavuttiin sitten "areenalle"
Mikä miellytti mua paljon enemmän kuin kehä...
Me oltiin tultu musiikkistudiolle minkä nimeä en just muista.
Mut ohjattiin saman tien tyhjään huoneeseen missä oli vain mikrofooni ja telkkari.

Kukaan ei sanonut mitä mun piti siel sit tehdä
mut jotenkin vain arvasin ku telkkaris rupes pyörimään
Dannyn & Armin - Tahdon olla sulle hyvin hellän sanat.



Elämäni kolmas kerta kun laulan karaokea.
Ja mun mielestä se meni loistavasti.
Oli muutenkin kiva nähdä tommosta musastudio juttua ku on toi musiikki ollut
lähellä sydäntäni jo monta vuotta...

Seuraavaks matkamme jatkui etapille numero 3.
Lähdimme ajamaan kakskerran suuntaan
ja jossan siellä pysähdyimme metsän ääreen...
Ainut asia mitä olen oikeasti toivonut oli toteutumassa nimittäin
PaintBall War. =)
(värikuula sota)

Mä en hirveästi siitä sen enempää kerro mutta se oli hauskaa, raskasta
ja varmasti moni muistaa sodan vielä pitkään...
Multa on ruvennut melkein kaikki reiät ja mustelmat jo pikku hiljaa katoamaan.
3 päivää meni polttarien jälkeen ettei paikat enää sattunut.



Kaiken sotimisen jälkeen meidän tuli aika siirtyä etapille numero4.
Lähdettiin siitä sitten jätkien kanssa Jonnan & Tommin naapuriin saunomaan.
(Yhden fifman edustustiloihin)

Olin siinä kohtaa aikas kännissä
ja muisti pätkii vähän mutta muistan sieltä semmoisia
juttuja et oli kuumaa (saunassa ja grillissä)
tein siellä pienen vedonlyönnin poikien kanssa
ja sieltä jonkun kameraan jäi hyvää Youtube tavaraa... =)
Mut hauskaa oli sielläkin.



Kun olimme koko porukka pesseet toistemme seljät juuriharjoilla niin oli aika suunnistaa
kaupungin yöelämän sykkeeseen...

Kävimme Paviaanissa vähän laulamassa "Tahdon olla sulle hyvin hellä" minkä jälkeen siirryimme sitten Malibuun ottamassa oluet... =)

Sitten tulikin taas aika siirtyä seuraavaan etappiin
nimittäin mökille kakskertaan missä meitä
odotti Mari ja Marin polttariporukka.
Ikävä kyllä ne oli siellä kaikki ihan koomassa paitsi
Tiitu jolle olin sitten kertonut
mun polttaripäivästä kaiken...
(ihan kuin se ei olisi tiennyt sitä jo etukäteen)

Sen jälkeen käperryin mun oman rakkaan ja "pienen" marin kainaloon...
ZZzzz... ZZzzz...

Sen pituinen se.


Kiitoksia kaikille osallistuneille kivasta ja kivuliaasta päivästä ja Jannelle haluan
kertoa yhden pikku jutun...
Mulla jäi jotain pientä hampaiden koloon (kuten vaikka se puku)
Mutta se joku hampaiden välistä lähtee kohta...
Aikanaan...
Ennemmin kuin huomaatkaan...